Sihvosten sukuseura ry
Etusivu
Ajankohtaista
Tietoa sukuseurasta
Sukuseuran säännöt
Sukuseuran hallitus
Suvun historia
Sukututkimus
Sukukirja/sukuteos
Sukuseuran jäseneksi liittyminen
Sukutietolomake
Sukukokoukset ja -juhlat
Kuvagalleria
Vieraskirja
Foorumi
Linkit
Palaute
Yhteystiedot
Suvun historia


Sihvonen-nimestä


Sihvonen näyttää vakiintuneen suvun nimeksi mahdollisesti jo 1300-luvulla, mutta viimeistään 1400-luvun lopulla.
Savon ensimmäisissä veroasiakirjoissa vuodelta 1541on ensimmäinen asiakirjamerkintä Sihvonen-nimestä, jolloin mainitaan
Juvalta matti sziffuon.  Säämingistä on kirjattu vuonna1547 hen sigffuon niminen henkilö. 

Sukunimen Sihvonen kantanimi on voinut tulla suomalaisten käyttöön joko saksalaiselta, balttialialaiselta tai skandinaaviselta taholta. Historian kirjat tietävät kertoa, että englantilainen pappi Sigfrid saapui Norjan kautta Ruotsiin ja kastoi Ruotsin ensimmäisen kristityn kuninkaan, Olavi Sylikuninkaan,  v. 1008 Husabyn lähteellä. Paavi julisti Sigfridin pyhimykseksi v. 1158.   
Riiassa on tunnettu nimi Sifridus v. 1232 ja Upsalassa Sigfridus v. 1334.  Sigurd on ollut keskiajalla yleinen nimi Ahvenenmaalla, Satakunnassa ja Hämeessä. Sigfried on miehennimenä muodostettu yhdistämällä kaksi yleistä germaanista nimeä; sieg "voitto" ja fried "rauha". Joko Siegfried tai joku muu Sieg-alkuinen germaaninen miehennimi ( Sieghart, Siegwald, Siegwein, Siegwolf tms. ) on muuttunut suomen kielessä nimeksi Sihvo. Parikkalassa on kirjattu etunimet Sigwo v. 1618, Sichwo v. 1646 ja Sigfred v. v. 1647.  Itä-Suomessa on sitten todennäköisesti jonkun Sihvon perikuntaa alettu kutsua nimellä Sihvonen.
Nimen Sihvonen levikki on painottunut Laatokan pohjoisrannan pitäjiin ja Itä-Savoon, mutta se on ollut yleinen myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Lähde: Paikkala, Jarmo 2006: Rautjärven Miettilän Sihvosia. Oy Kotkan Kirjapaino. Hamina.


Sihvosten-suvun vaiheista

Sihvosen suvun nimi (germaaninen Sigfried) on peräisin läntisen perinteen ja kulttuurin piiristä. Pähkinäsaaren rauha  v. 1323 jakoi Karjalan kahteen osaan; läntiseen eli roomalaiskatolliseen ja itäiseen eli ortodoksisen uskonnon ja bysanttilaisen kulttuurin alueeseen. Todennäköisesti suvun kantaisät ovat asuneet läntisen kulttuurin alueella levittäytyen sieltä Karjalan alueelle.


Tältä sivulta voit myöhemmin lukea tarkempia tietoja Sihvosen suvun vaihesita ja historiasta
.




Suvun historia