************************************************************************************************************************************
Vaakunakilpailu on päättynyt. Kiitos osallistumisesta!
************************************************************************************************************************************
SEURA -lehdessä n:o 30 (ilmestyi to. 29.7.2010) on toimittaja Lauri Sihvosen kirjoittama artikkeli
Yksi Sihvosista.
Artikkeli kertoo Laurin omasta sukuhistoriasta ja siinä on lisäksi tietoa ja kuvia Imatran Valtionhotellissa 18.7.2010 pidetystä
sukukokouksesta.
Imatran matkailua ja ja Valtionhotellin historiaa käsittelevä kooste liittyen Aura Sihvosen sukujuhlassa
pitämään esitykseen on luettavissa sukukokousta käsittelevän tekstin jälkeen.
Sihvosten sukuseura ry:n 2. sukujuhla- ja kokous pidettiin Imatralla 18.7.2010.
Sukuseuramme toinen sukujuhla ja -kokous pidettiin heinäkuun kolmantena sunnuntaina Imatran Valtionhotellissa luonnonkauniin
kansallismaiseman äärellä Suomen luonnon näyttäessä parhaimpia puoliaan. Juhlat aloitettiin ruokailemalla Imatran Valtionhotellin
upeassa Linnansalissa, nauttien sekä toistemme seurasta että keittiöhenkilökunnan valmistamasta maittavasta buffet-ruokailusta.
Ruokailun jälkeen siirryimme kongressihotellin Imatra-saliin viettämään sukujuhlaa ja sukukokousta.
Sukuseuran puheenjohtaja Kari Puolakan lausumien tervehdyssanojen jälkeen kuulimme Imatran Matkailuoppaisiin kuuluva
sukuseuramme jäsenen, Aura Sihvosen, esitelmän Imatran matkailun vaiheista ja Imatran Valtionhotellin historiasta.
Aura Sihvonen toimi myös oppaana kokouksen jälkeen hotellin ympäristöön ja vanhaan kruununpuistoon tehdyillä tutustumiskierroksilla.
Juhlapuheessaan sukuseuran puheenjohtaja Kari Puolakka kertoi sukuseuran perustamisvaiheista ja korosti sukuseuran tarkoituksena
olevan suvun vaiheiden ja historian selvittäminen, suvun perinteiden vaaliminen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen suvun
jäsenten keskuudessa lujittamalla sukuhenkeä ja tutustuttamalla suvun jäseniä toisiinsa. Puheenjohtaja Puolakka nosti esiin
kaksi sanaa: juuret ja siivet. Meidän on tärkeä tietää mistä tulemme, koska juuret kulkevat meissä halusimmepa sitä tai emme.
Juuret ovat geenien kautta perittyjä hyviä ja huonoja ominaisuuksia, mutta myös opittuja arvoja, asenteita ja tapoja.
Tuntemalla juurensa tietää paljon itsestään. Itsetuntemus on portti inhimilliseen kehitykseen, elämänhallintaan ja harmoniseen
tasapainoon. Puhuja kuitenkin korosti, että yhtä tärkeää kuin taustamme tunteminen, on tietää minne olemme menossa ja miten.
Emme voi jäädä juuriimme. Kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa on tärkeää saada nuoria mukaan. Näin myös sukuseuratoiminnassa.
Hyvissä ajoin on tehtävä tilaa uudelle sukupolvelle, joka vetrein siivin voi viedä niin yhteiskuntamme kuin sukuseuramme
aatetta ja käytäntöjä eteenpäin, luotsasi puheenjohtaja Puolakka.
Juhlaväellä oli tilaisuus nauttia myös kauniista musiikista ja runonlausunnasta. Seuramme jäsen Irma Sihvonen lauloi Orvokki Ritolahden
säestäessä haitarilla laulut: Kevät Karjalassa, Elon kirja, Hiljaiset sillat ja Karjalan kunnailla (sodan jälkeisillä sanoilla).
Yhteislauluna laulettiin laulu Karjalan kunnailla nykyisellä sanoituksella.
Musiikkiesitysten jälkeen rva Marjatta Lokinperä lausui kaksi runoa.
Varsinainen sukukokous aloitettiin klo 14:10.
Sukuseuran puheenjohtaja Puolakka avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kaikki kokouksen 82 osanottajaa. Heistä jäseniä oli 61.
Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Sihvonen Turusta.
Hän esitti kokouksen sihteeriksi sukuseuran sihteerinä toiminutta Arja Sihvosta Imatralta. Esitystä kannatettiin. Pöytäkirjantarkastajiksi
ja ääntenlaskijoiksi valittiin Aura Sihvonen Imatralta ja Raija Sihvonen Littoisista. Säännöissä määritelty, varsinaisen kokouksen
asialista, hyväksyttiin työjärjestykseksi.
Seuran talouden- ja jäsenasioidenhoitajana toiminut Maila Pellinen esitti seuran tilinpäätöksen esittelemällä tuloslaskelman ja taseen
ajanjaksolta 12.6.2008 - 31.12.2009 (tilivuosi 2008 oli seuran perustamisajankohta huomioiden niin vajaa, että se hallituksen
päätöksellä oli yhdistetty vuoden 2009 tilinpäätökseen). Kokouksen puheenjohtajan luettua tilintarkastajien lausunnon luki seuran
sihteeri hallituksen laatiman vuosikertomuksen vuosilta 2008-2009 sekä koosteen alkuvuoden 2010 hallituksen toiminnasta.
Hallituksen tärkeimpinä tehtävinä olivat olleet sukuseuran sääntöjen laatiminen ja sukuseuran rekisteröintiin liittyvät tehtävät,
tiedon välittäminen perustetusta sukuseurasta jäsenmäärän lisäämiseksi ja kotisivujen laatiminen. Tilikauden tulos vahvistettiin ja
tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuosille 2010 – 2012 vahvistettiin.
Tulevan hallituskauden tärkeimmiksi asioiksi nostettiin vaakunan saaminen sukuseuralle, sukututkimustyön jatkaminen ja
jäsenmäärän lisääminen. Jäsenmaksut päätettiin pitää entisen suuruisina. Päätettiin, että sukuseuran puheenjohtajana jatkaa
edelleen Kari Puolakka ja varapuheenjohtajana Pekka Lokinperä. Hallitus jatkaa muutenkin entisellä kokoonpanolla, mutta
Esko Sihvosen ilmoitettu halustaan erota, valittiin hänen tilalleen Marko Sihvonen Tuusulasta. Tilintarkastajina jatkavat edelleen
Irma Sihvonen Rautjärveltä ja Kalevi Kontiokorpi Imatralta. Varatilintarkastajaksi valittiin Reino Lempiäinen Rautjärveltä.
Hallituksen jäsenille ei erillistä palkkaa makseta, mutta päätettiin korvata kulukorvauksena matkat ja ateriat.
Muina asioina keskusteltiin vaakunan hankkimisesta (hallitus julistaa siitä suunnittelukilpailun), sukujuhlan ja –kokouksen seuraavasta
pitopaikasta sekä nuorten saamisesta mukaan sukuseuratoimintaa ( esim. Facebook –ryhmä).
Kokous päätettiin klo. 15:20 yhteislauluna laulettuun Karjalaisten lauluun, jonka jälkeen juotiin täytekakkukahvit.
Juhlaväellä oli tilaisuus tutustua myös imatralaisen Leena Vennon ja nurmijärveläisen Markku Ruuskasen tekemiin sukututkimuksiin ja
-tauluihin. Paikalla oli myös sukuseuramme jäsen, Seura-lehden toimittaja Lauri Sihvonen ja valokuvaaja Saku Soukka. Lauri Sihvonen
oli pyytänyt hallitukselta asiaa koskevan luvan laatiakseen Seura-lehteen sukututkimusta ja sukuseuratoimintaa käsittelevän artikkelin.
Imatran matkailun ja Imatran Valtionhotellin historiaa
Noin 6000 vuotta sitten Saimaan vedet murtautuivat Salpauselän läpi ja näin muodostui vuolaana virtaava Vuoksi.
Kulkiessaan Suomen puoleisella alueella, se kulkee vain yhden paikkakunnan, Imatran, halki ja laskee Venäjän puolella Laatokkaan.
Suurin sen koskista on Imatrankoski. Kosken ympärille sijoittuva luonnon arvo oivallettiin jo varhain.
”Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran”, lausuu Kalevalan Joukahainen, mutta jo v. 1872 hurjapäisimmät seikkailijat ylittivät
kosken köysiradan avulla. Imatra oli kiistatta Suomen tunnetuin matka kohde jo1800-luvulla. Koskiympäristön turvaamiseksi perustettiin
Suomen ensimmäisiin lukeutuva luonnonsuojelualue, Kruununpuisto, keisari Nikolai I aikana vuonna 1842.
Jo 1700-luvulla Pietarista Viipuriin oli hyvä tie ja toimiva kestikievarilaitos.
Imatralle tehtiin päivän retkiä, mutta toki Imatralla voi yöpyäkin; aluksi Siitolan kestikievarissa. Suurin osa vierailijoista oli venäläisiä
diplomaatteja, taiteilijoita, aristokraatteja, tiedemiehiä ja keisarillisia sekä myöhemmin Pietarin tavallista keskiluokkaa. V. 1839
Nikolai I kielsi venäläisiltä ulkomaanmatkat, mikä lisäsi matkoja Imatralle. Matkailua helpotti Saimaan kanavan avaaminen v. 1856 ja
Pietari-Viipuri junaradan valmistuminen v. 1870 ja sittemmin Viipuri-Imatra rata v. 1892.
Imatran matkailuhistoriaa siivitti Venäjän keisarinna Katariina Suuren vierailu Imatralla v. 1772. Keisarinnan seurueen 26 loistovaunua
kuljetti 129 hevosta. Keisarillisista Romanoveista saapuivat monet Imatralle ihailemaan ainutlaatuista luonnonnähtävyyttä, Imatrankosken
kuohuja, ja tutkiskelemaan hiidenkirnujen muotoja. Vierailulla kävivät keisari Aleksanteri I v.1801, keisari Aleksanteri II v.1871, suuriruhtinas
Vladimir Aleksandrovitsh (keisari Aleksander III:n veli) v.1886 ja keisari Aleksanteri III v. 1891. Kaukaisempia vieraita oli myös Brasilian
keisari dom Pedro II v.1876. Myös hän hakkautti nimensä Imatrankosken kallioiden graniittiseen pintaan, kuten ajan tapa oli, ja jossa se
on edelleenkin säilynyt luettavaksemme.
Kosken partaalle valmistui puurakenteinen hotellirakennus v. 1871. Jo aikaisemmin paikalla oli pieni majatalo koskinäköaloineen.
Tavallisella rahvaalla ei tuolloin ollut hotelliin asiaa, mutta keisarillisille vieraille varattiin omat huoneistot.
Matkailijamäärien lisääntyessä rakennettiin uusi 2-kerroksinen hotellirakennus. Sen juhlavissa avajaisissa v. 1893 nähtiin lehtimiehiä ja
taiteilijoita; mm. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfeldt ja Louis Sparre. Monet heistä ikuistivat Imatran kosken näkymiä ja tuntoja teoksiinsa.
Erikoisesti 1900-luvun vaihde oli matkailun kultakautta, kun luonnontilassa virtaavaa koskea ja sen voimaa ihailemaan saapui matkailijoita,
erityisesti Pietarin ylhäisöä. Matkailun lisääntyessä perustettiin Imatralla lisää majapaikkoja niin, että 1900-luvun alussa oli lähes 20 pientä
hotellia ja majataloa.
Puurakenteinen Valtionhotelli kuitenkin tuhoutui edeltäjänsä tavoin tulipalossa v. 1901.
Tarvittiin uusi paloturvallisempi hotelli, jonka suunnittelijaksi kutsuttiin arkkitehti Usko Nyström. Upea, jykevä, jugend-tyylinen kivilinna
valmistui lokakuussa 1903. Sisällissodan aikaan se toimi sotasairaalana, talvisodan aikaan Kannaksen armeijan esikunnan tilana ja
jatkosodan aikaan päämajan sotilashallinto-osaston majapaikkana. V. 1985 valtionhotellin viereen, joskin kiinteään yhteyteen, valmistui
arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema kongressiosa. Vuosina 1986 - 1987 hotelli restauroitiin alkuperäiseen asuunsa taidehistorian
professori Henrik Liliuksen toimiessa asiantuntijana ja arkkitehti Ilmo Valjakan vastatessa suunnittelusta.
Kooste: Arja Sihvonen.
Lähteet: Rossi Pentti, Imatralla GummeruksenKirjapaino Oy, Jyväskylä 2006
Aura Sihvosen esitys sukujuhlassa 18.7.2010.
 | 
